Tammenmäen pitsauunin neljä vuotta palvellut väliaikainen tiilihattu kesti lopulta juurikin neljä vuotta, kunnes se kevättalven pakkasissa mureni lopulta pois. Tiili on varsin onneton kestämään talvea, jos lasittamaton osa ei ole laastin peitossa, kuten ei ollut.
Oli siis aika tehdä uusi.
Nuukuus on tänä kesänä kroonistunut, joten Torille mars! Ja sieltä löytyikin vanha kodassa ollut peltinen piipunhattu parilla kympillä.
Hattu ei kuitenkaan istunut hormin kokoon mitenkään, joten virittelin adapterin valamalla betonista välikappaleen. Asianmukaiset koristevalut kuuluu tietysti asiaan (vaikka olisivatkin vanhoista riman pätkistä tehtyjä ;-).
Selkeä virhe oli, että betonia olisi pitänyt olla paksumpi kerros, koska palikat imi kosteutta kurasta, turposivat ja pois naputtelu sitten halkaisikin yhden kulman (onneksi metsän puoleinen nurkka).
Taannoin löysin jostain läjän kestomagneetteja mistä on tullut rakenneltua jos vaikka mitä työkaluseinän pidikkeitä ja traktorin lisävalojen kiinnikkeitä. Tällä kertaa niillä oli rooli peltisen hatun pidäkkeinä. Näin hatusta sai kätevästi myrskyn kestävän ja samalla sutariystävällisen, eli helposti irroitettavan.
Ja nyt uunin lämmitykseen, sillä on pitsaperjantai.
Tästä pääset pitsauuniprojektin vaiheet kuvaavaan artikkeliin: https://tammenmaki.fi/tammenmaki-goes-pizza/
